| Pakanan pekonipata 1 dl tummaa soijarouhetta 1 pkt (n. 150 g) pekonikuutioita 1 pkt (n. 200 g) paseerattuja tomaatteja 1 punainen paprika 1 pieni punasipuli 1 prk (n. 200 g) maissia kokonaisia tai rouhittuja mustapippureita 2 valkosipulin kynttä 2-6 pientä chiliä (määrä ja lajike oman harkinnan ja kivunsietokyvyn mukaan) 1,5-2 dl riisiä vettä 1 kasvis- tai lihaliemikuutio auringonkukka- tai oliiviöljyä 1-2 dl kermaa sitruuna- tai limettimehua pullo olutta |
 |
2. Ota esille riittävän kokoinen wok-pannu, lorauta pohjalle reilu annos ruokaöljyä (huomaat kyllä soijarouhetta paistaessasi jos olet käyttänyt liian vähän öljyä, joten älä kainostele!) ja väännä keittolevy maksimille. Murskaa chilit ja valkosipulit ja heitä ne mustapippureiden kanssa öljyyn lillumaan. Pannun kuumetessa ehdit hyvin pestä kätesi chilinjäämistä (suositeltavaa ennen nenän kaivamista).
3. Kun pannu on kuuma, lisää soijarouheet ja vähennä samalla keittolevyn tehoa pari pykälää. Pyörittele soijarouheita öljyssä hetken aikaa kunnes niiden pinta näyttää sopivan rapealta (jos pannu on riittävän kuuma, homman pitäisi olla selvä alle minuutissa). Kaada olutpullosta rouheen sekaan muutama tilkka, ja juo itse loput samalla kun lisäät pannulle sipulin ja pekonikuutiot. Muista sekoittaa säännöllisin väliajoin.
4. Pekonin alkaessa näyttää kypsältä voit lisätä joukkoon myös tomaatin, paprikan ja maissin (jos olet ostanut maissit säilykkeenä, kaada purkissa oleva liemi ensin pois). Paista seosta muutama minuutti silloin tällöin sekoittaen, ja sotke sen jälkeen joukkoon juuri sen verran kermaa kuin itse ruoan mehukkuuden kannalta parhaaksi havaitset. Älä kuitenkaan innostu niin, että avaisit vielä toisenkin pakkauksen. Lisää lopuksi liraus sitruuna- tai limettimehua, laita keittolevy pois päältä (tai pienelle teholle) ja jää odottelemaan riisin valmistumista.
5. Sekoita valmis riisi pannulla olevaan mössöön ja anna ruoan vetäytyä hetki. Jos aiot saada koko annoksen kerralla nurin, viimeistään tässä vaiheessa on syytä kutsua paikalle myös muutama kaveri.
Koska ateria itsessään on melko tuhti, sen pariksi on hyvä rakentaa jokin mahdollisimman kevyt ja raikas salaatti. Ruokajuomaksi on syytä varata joko kylmää maitoa tai kepeän pirskahtelevaa meksikolaista olutta.
Villen oma luonnehdinta:
”Etäisesti meksikolaistyyppinen pataruoka, joka täyttää kaikki kalliolaisessa yksiössä yksin elävän harrastelijakokin perustarpeet: raaka-aineet ovat melko edullisia, ruoka on nopea ja helppo valmistaa pienessäkin keittiössä, ja lopputulos on sellaisessa muodossa joka on helppo säilöä jääkaappiin seuraavaa päivää varten. Resepti on osittain kauppareissulla improvisoitu, joten sen varioimisessa niin raaka-aineiden kuin mausteidenkin suhteen rajana on lähinnä mielikuvitus.
Soijarouheen tilalle voivat diehard-lihansyöjät halutessaan vaihtaa jauhelihan, mutta siinäkin tapauksessa lihatiskiltä kannattaa valita mahdollisimman vähärasvainen vaihtoehto, koska mausteseoksen kulottamiseen tarvitaan joka tapauksessa jonkin verran öljyä. On kuitenkin syytä huomioida, että soijarouhe on itse asiassa paitsi terveellisempää, myös halvempaa kuin jauheliha, ja että hyvin maustettuna tästä itsessään hyvinkin puisevasta tuotteesta saa maistuvan ja täyttävän pohjan monenlaisille ruokalajeille.”
Megan tuomio:
”Pakanan pekonipadassa onkin kaikki herkullisen aterian perusainekset eli pekoni ja kerma, ruokaöljynhän voi brutaalimmassa versiossa korvata vaikka voilla. Näistä lähtökohdista on varsin mahdoton mennä vikaan mättäisi paistokasariin mitä muuta tahansa ja myös siksi vuorossa oleva ruoka on taivaallisen hyvää ja helppoa mättää ääntä kohti. Soijarouheen ostamista ja käyttämistä ei paatuneimmankaan lihansyöjän tarvitse hävetä, vaan se toimii hyvin suhteellisen huomaamattomana lisämassana ruuassa kuin ruuassa.
Mitä enemmän chiliä ruokaan murskaa, sitä runsaammin kannattaa käyttää myös kermaa, koska se maitotuotteena vaimentaa leppoisasti chilien sisältämää ja polttavaa tunnetta aiheuttavan kapsaisiinin potkua. Hikoilua syöminen silti saattaa aiheuttaa, vaikkei erityisen laiska ihminen olisikaan, mutta niinpä on syöjä valmis uusin urotekoihin asiaan kuuluvien ruokaperäisten jälkeen.”
VILLEN KOKATESSA SOI:
Hail Of Bullets - ...Of Frost And War (2008)
"Kenties kuluvan vuoden kovin debyytti, joka on hyvä mainita juuri tällaisessa yhteydessä. Raskaasti vyöryvä vanhan koulukunnan death metal antaa ruoanlaittoon sopivasti tekemisen meininkiä, mutta ruokailun taustaksi kannattaa kuitenkin jo ruoansulatuksen kannalta valita jotain kevyempää kuunneltavaa."
Julkaistu Inferno #59/2008
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti